Piirustuskoulusta maailmalle

Halosenniemi

Halosenniemen näyttely Piirustuskoulusta maailmalle käsittelee Pekka Halosen ja Albert Geghardin töitä opiskeluaikojen piirroksista myöhempiin maalauksiin.

Pekka Halonen (1865–1933) ystävystyi Toholammilta, läheltä Kokkolaa kotoisin olevan Albert Gebhardin (1869–1937) kanssa Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa taideopintojen alkuvaiheessa 1880-luvun loppupuolella. Gebhard oli Halosta hieman nuorempi, mutta teknisesti edistyneempi ja hän auttoi ystäväänsä monissa piirustusteknisissä ongelmissa.

Halosenniemi

Museon kuvauskäytäntöä on löyhennetty niin, että vain teokset jäivät kuvauskiellon piiriin. Tämä oli mukava yllätys, koska talossa on todella paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Viikon kuva 9/20, Pullot Halosenniemessä

Museohaasteesta tuli tehtyä seitsemän tehtävää:

Museohaasteesta on tällä hetkellä koossa 11/50 tehtävää.


#museoselfie

#museoselfie Järvenpään taidemuseossa

Tänään on kansainvälinen museoselfiepäivä, joten #museohaaste jatkuu Järvenpään taidemuseossa. Siellä oli illalla mahdollisuus piirtää elävää mallia, joten samalla kertaa tuli kuitattua #museohaasteen kaksi kohtaa: 24 tee ITE-taidetta ja tehtävä 3 museoselfie. Nyt on koossa 4/50 tehtävää.

Silmälaseissa on Järvenpään uusi logo, joka julkaistiin viime vuonna. Tägäsin Instagramin kuvan myös #järvenpääasia #luonnotar #JärvenpäänUusiLogo. Ideana korostaa järvenpääläisyyttä lähimuseossa.

Elävän mallin piirtäminen on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Kehon osien suhteet, lihasten rakenne, varjostukset -monta mietittävää asiaa. Ensi tehtiin parin minuutin croquis-piirroksia, sitten 5 minuuttia ja lopuksi vielä pari 20 minuutin piirrosta.

Järvenpään taidemuseo jäljestää pari kertaa vuodessa mahdollisuuden elävän mallin piirtämiseen. Sinne pitää ilmoittautua erikseen ja museo tarjoaa välineet. Osallistumismaksu on kohtuullinen. Aivan ehdoton paikka myös lähivuosina!

#museohaaste käyntiin Vantaan kaupunginmuseosta

Olen käyttänyt Museokorttia jo pidemmän aikaa ja tänä vuonna päätin osallistua museohaasteeseen. Siinä tehdään tehtäviä, jotka aktivoivat museossa käyntiä ja opastavat katsomaan näyttelyitä eri näkökulmista.

Tehtävä 1: Tee julkinen uudenvuodenlupaus: kuinka monessa museossa aiot vierailla vuoden 2020 aikana

Museoiden ja Museokortin suosio kasvoivat entisestään vuonna 2019. Kortilla vierailtiin museoissa lähes 1,4 miljoonaa kertaa, joka on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Museokorttien myynti kasvoi viidenneksellä. Museokortilla maksettiin museokäynti vuonna 2019 keskimäärin 8,7 kertaa.

”Museokortin omistaminen on jo elämäntapa”
Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015, jonka jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätykset joka vuosi. Vuoden 2019 kaikki käynnit sisältävät museotilastot valmistuvat Museovirastossa keväällä 2020.

– Voidaan hyvin perustein puhua Museokortti-ilmiöstä. Koska muut ovat innostuneet museoista, halutaan ilmiöön osallistua. Monelle suomalaiselle Museokortin omistamisesta on muodostunut jo elämäntapa, kertoo kehitysjohtaja Seppo Honkanen.


TOP20 museot Museokortti-käyntien perusteella vuonna 2019
1 Ateneumin taidemuseo
2 Amos Rex
3 Nykytaiteen museo Kiasma
4 HAM Helsingin taidemuseo
5 Helsingin Taidehalli
6 Kansallismuseo
7 Näyttelykeskus WeeGee
8 Designmuseo
9 Sinebrychoffin taidemuseo
10 Museokeskus Vapriikki, Tampereen museot
11 Didrichsenin taidemuseo
12 LUOMUS Luonnontieteellinen museo
13 Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila
14 Turun taidemuseo
15 Sara Hildénin taidemuseo
16 Villa Gyllenberg
17 Aboa Vetus & Ars Nova -museo
18 Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo
19 Serlachius-museo Gösta
20 Wäinö Aaltosen museo

Museokortti.fi

Vuoden 2020 ensimmäinen museokäyntini kohdistui Vantaan kaupunginmuseoon Tikkurilassa. Siellä olikin aika erikoinen näyttely, joka käsitteli kuolemaa.

Aihe tuli yllätyksenä, koska menin näyttelyyn sattumalta, ollessani muuten Tikkurilassa Vantaan aikuisopiston kurssilla.

Näyttelyn ruumisarkussa sai levätä hetken, kun vain otti kengät pois jalasta. Viikon kuva 02/02

Näyttely oli mielenkiintoinen ja kaunis. On paljon asioita, joita ei tule ajateltua arjessa. Kuolemaa ajattelee usein vain läheisen poismenon yhteydessä tai kun itse/läheinen sairastuu vakavasti. Nyt aiheeseen tuli konkretiaa monesta eri näkökulmasta.


KOHTI TUNTEMATONTA
”Maasta sinä olet tullut, maaksi olet jälleen tuleman.”
Näyttelymme Kohti tuntematonta kertoo kuolemasta. Kuoleman eri vaiheista, siihen valmistautumisesta, itse kuoleman hetkestä, hautauksesta, surusta ja muistamisesta, sekä siitä mitä meistä jää jäljelle kuoleman jälkeen.
Yksi näyttelyn teemoista on kuoleman parissa tehtävä työ. Näyttelyä varten on haastateltu eri alojen ammattilaisia, saattohoitajasta haudankaivajaan.
Näyttelyssä pyritään elämyksellisyyteen, valojen, äänimaailman, kuvien ja esineiden kautta. Historiallinen aikaperspektiivi näkyy siinä, miten hautauskäytännöt ovat aikojen kuluessa muuttuneet, mutta pääosa näyttelystä käsittelee sitä, mitä kuolema on nykypäivän yhteiskunnassa.
Moni asia saattaa kuitenkin kävijöitä, niin isoja kuin pieniäkin hämmentää, joten haluammekin näyttelyllä herättää ihmisiä keskustelemaan kuolemasta, tuosta tuntemattomasta ja pelottavastakin asiasta, joka koskettaa jokaista meitä, ennen pitkää.

Vantaan taidemuseo

Varsin koskettava oli osuus, jossa käsiteltiin vainajan varastoituja tavaroita. Kuinka elämän päättyessä, aikanaan tarpeettomiksi jääneet esineet muuttuvat entistä merkityksettömiksi. Häkkivarastossa näkyy koko elämänkaari ja kirjo.

Tässä kohteessa tuli hyvinkin täytettyä tehtävä numero 12: Vieraile mielestäsi vaikeaa tai tabuna pidettyä aihetta käsittelevässä näyttelyssä.

Caarpe Diem -elä hetkessä. Huomisesta emme tiedä mitään.

Oman läppärini työpöydältä löytyy kansio, jossa kerron läheisilleni, kenelle haluan poismenostani ilmoitettavan ja mitä toivon hautajaisilta ym.

Draamaopastus Aino Kallas

Järvenpään taidemuseo järjestää draamaopastuksia taidenäyttelyihin liittyen. Aiheet käsittelevät usein lähiympäristön henkilöitä tai näyttelyyn liittyvää aihetta.

Tällä kertaa oli vuorossa Aino Kallas varmasti hänen virontaustaansa liittyen. Taidemuseossa on tällä hetkellä virolaisen modernistin Adamson-Ericin näyttely.

Taidemuseon mainos

Maria Sampio-Utriainen

Aino Kallas – Rakkaudesta kirjallisuuteen
”Minä kuulun maailmalle – kun kuolen, tuhkani saa levittää keskelle valtamerta!”


Rakkaudesta kirjallisuuteen -draamaopastus kertoo kirjailija Aino Kallaksen tarinan, joka vaikutti sekä Suomessa että Virossa. Draamaopastus on monologimuotoinen esitys, jolle taidemuseon näyttely toimii ikään kuin lavasteena.
Käsikirjoitus ja rooli Marika Sampio-Utriainen

Järvenpää.fi

Marika Sampio-Utriainen on taustaltaan lentoemäntä ja näyttelijä. Hänestä on kirjoitettu mielenkiintoinen artikkeli Helsingin Sanomiin noin vuosi sitten. Silloin monologeja oli ollut 21 henkilöstä. Nyt luku on varmasti enemmän.

Draamaopastuksia on ilo kuunnella. Tarina elää ja näyttelijä on hienosti mukana tilanteissa. Ryhmä kiertää ympäri taidemuseota, mikä varmasti helpottaa muistamaan tarinan juonta. Muistiinpanoja ei käytetä. Usein kuulee kiitoksia, kuinka aiemmin henkilöstä luettu tieto konkretisoituu ja henkilökuva ikäänkuin syntyy elämään.

Ainolan joulu

Viikon kuva 49/19, Ainolan kattokruunu

Kotimuseo Ainolassa järjestetään erilaisia teemapäiviä. Tällä viikolla kerrottiin Ainolan joulusta. Joulu oli Sibeliuksen perheelle tärkeä ja iloinen juhla. Siihen kuului laulua ja leikkejä.

Joulupöydässä oli kinkkua ja oman puutarhan sadosta valmistettuja ruokia. Perinteisiä laatikkoruokia ei pöytään kuulunut. Kaikki jouluruoat valmisti Helmi Vainikainen, joka oli perheen apulaisena ja kokkina 60 vuotta.

Jo tuli tupahan joulu
Juhla korkea kotihin
Pyhä paras pöydän päähän
Pala pirtissä päreinen
kolmihaara kynttiläinen
valo valkea valaiset.
Sydänsoppehen sytytä
Jouluiloa joukoille
Ainolan asujaimille
alle kuulun kurkihirren
alle kaunihin katoksen

Juhani Ahon tervehdys Aholasta Ainolaan 1905


Ainola on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo ja ainutlaatuinen osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä Järvenpäässä, Tuusulanjärven rantamaisemissa.  Se valmistui vuonna 1904 ja oli Jean (1865-1957) ja Aino Sibeliuksen (1871-1969) ja heidän perheensä koti 65 vuoden ajan.
Sibeliusten tyttäret myivät vanhempiensa kodin Suomen valtiolle vuonna 1972 tarkoituksena sen ylläpitäminen ja säilyttäminen museona.  Museotoiminta alkoi Ainolassa vuonna 1974. Ainola on nykyisin yksi Museoviraston alaisista erikoismuseoista, ja sen museotoiminnasta vastaa Ainolasäätiö.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön taiteilijakodeista Ainolan lisäksi ovat nykyisin yleisölle avoinna myös mm. Juhani Ahon Ahola, Pekka Halosen Halosenniemi sekä J.H. Erkon Erkkola sekä Eero Järnefeltin perheen koti, Suviranta.
Vierailu alkuperäisessä asussa säilytetyssä Ainolassa on ainutlaatuinen aikamatka viime vuosisadan kotikulttuuriin, musiikin ja kuvataiteen maailmaan. Ainolaa ympäröivä luonto, Aino Sibeliuksen suunnittelema laaja koriste- ja hyötypuutarha sekä pihapiiriin kuuluvat ulkorakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Puutarhassa sijaitsee myös  Jean ja Aino Sibeliuksen hauta.

ainola.fi