Urkuvartti Elävän veden kappelissa

Elävän veden kappeli

Elävän veden kappeli on sievä pieni kappeli Järvenpään kirkon vieressä. Vesi valuu graniittisella alttariseinällä ja väriä vaihdetaan valoilla. Kappelissa järjestetään urkuvartteja, joissa seurakunnan kanttorit soittavat musiikkia. Muutakin kuin kirkkomusiikkia. On todella rentouttavaa hiljentyä taidokkaan musiikin ääreen ja katsella kaunista kappelia.

Elävän veden kappelin on suunnitellut rakennusarkkitehti Keijo Kalteva. Kappeli vihittiin käyttöön 18.3.2012.
Kappelin lasimaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut järvenpääläinen lasitaiteilija Sari Narmala. Niiden aiheena on tuttu paimenpsalmi eli Psalmi 23: ”Herra on minun paimeneni…” Lasimaalauksessa on kuvattu paimenhahmo lampaineen.  Lasimaalauksissa on käytetty lyijykiskoa sitomaan osat toisiinsa sekä sulatustekniikkaa.
 
Lasimaalauksissa kappelin vesiaihe näkyy vesipurona. Aihe jatkuu alttariseinässä, jota pitkin vesi valuu rauhallisesti tuoden kallion värit ja kuviot esiin. Alttariseinässä on jätetty näkyviin alkuperäinen kallio.
 Vesi valuu vain kun se erikseen kytketään päälle. Samoin on mahdollista käyttää värivaloja valaisemaan kalliota.
 
Vesiaihe jatkuu lattian sinisissä laatoissa alttarilta lähtevänä ”purona”.
Kappelin puhepulpetissa on vihkiristi, jollaisia näkee erityisesti keskiajalla rakennetuissa kirkoissa. Kappelin kalusteet ja alttari ovat tammea.
 
Alttarilla usein käytetyt kiviset kynttilänjalat on työstänyt kanttori Katri Takala samasta kalliosta louhitusta kivestä.
Kastemalja ja alttarin maljakko ovat kristallia. Samaan sarjaan kuuluu kaksi kristalllista kynttilänjalkaa, jotka ovat myös käytettävissä. Kristallisesineet on hionut riihimäkeläinen Kristallihiomo Okkolin Oy ja suunnitellut Keijo Kalteva.
Elävän veden kappelin urut ovat digitaaliset Johannus-urut.

Järvenpään seurakunta

Sipoon kirkko

Sipoon kirkko ilta-auringossa

Sipoon kirkko näkyy hienosti kauas ja on myös dronella kuvattuna aivan mahtavan kaunis. Eipä tullut etäkuvia otettua, eikä kurkottamalla ylettynyt korkeuksiin, joten napattiin muutama kuva ihan maan pinnalta.

Sipoon kirkko on Theodor Deckerin suunnittelema punatiilinen kirkkorakennus Sipoossa. Kirkko edustaa arkkitehtuuriltaan uusgotiikkaa, ja se on vihitty käyttöön vuonna 1885.
Sipoon vanha kirkko alkoi käydä pieneksi seurakunnan kasvaessa 1800-luvulla. Sen pelättiin myös sortuvan, joten uutta kirkkoa alettiin suunnitella Tiilimäelle, joka oli aiemmin toiminut hautausmaana ja kirkon torppareiden laidunmaana. Suomen senaatti vahvisti uuden kirkon piirustukset 1882. Kirkkoa rakennettiin päivätöinä vuosina 1883-1885, ja se vihittiin käyttöön neljäntenä adventtina 20. joulukuuta 1885. Kirkossa ei tuolloin vielä ollut urkuja, joten vihkitilaisuuden virsiä säesti osa Uudenmaan pataljoonansoittokuntaa.
Messukasukat, kaksi messinkikruunua ja molemmat kirkonkellot tuotiin vanhasta kirkosta. Alttaritaulukseen kirkko sai vuonna 1892 Alexandra Frosterus-Såltinin tekemän jäljennöksen tanskalaisen kirkkomaalarin K. H. Blochin taulusta Tulkaa minun tyköni. Kirkon ensimmäiset urut hankittiin vuonna 1890 Uudestakaupungista. Nykyiset urut ovat vuodelta 1951, ja ne olivat ensimmäiset uusbarokkiset urut Suomessa.
Kirkko korjattiin 50 vuotta valmistumisensa jälkeen, ja tuolloin aiemmin avoin alttariseinä muurattiin umpeen uuden lämmityshormiston peittämiseksi. Kaminoiden jäljiltä nokeentunut kirkkosali maalattiin vaaleanharmaaksi. Vuonna 2001kirkkoon asennettiin maalämpö, ja alttariseinä voitiin palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Kirkkosali maalattiin alkuperäisen kaltaiseksi.

Lähde: Sipoon suomalainen seurakunta

Sipoossa tuli konkreettisesti pyörittyä, kun joka puolella on liikenneympyröitä. Hauskimmat oli porkkanoilla ja seuraava ympyrä pupunkorvilla koristeltu. Harmi, kun ei tullut otettua kuvaa.

Sipoon vanha kirkko

Viikon kuva 19 37

Sattuipa kiva ilta-aurinko, kun ajelin Sipoon suunnalla. Siellä on kaksi upeaa kirkkoa.


Sipoon Vanha kirkko, eli Pyhän Sigfridin kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä keskiaikaisessa muodossaan säilyneistä Suomen keskiaikaisista kirkoista.
Kesäkuukausien aikana seurakunta järjestää sunnuntaisin messun kirkossa Sipoon kirkon sijaan. Vain konfirmaatiomessut vietetään Sipoon kirkossa. Se on myös suosittu hää- ja konserttikirkko. Kesällä kirkossa vierailevat tuhannet turistit.
Kirkko on rakennettu 1500-luvun puolivälissä, paikkaan jossa oli aikaisemmin puukirkko. Rakentajina toimivat saksalaiset tai mahdollisesti hollantilaiset kirkonrakentajat.
Kirkko on rakennettu tyypilliseen keskiaikaiseen mannermaiseen tapaan. Holveja koristavat yksinkertaiset keskiakaiset  maalaukset. Niissä on myös pakanallista alkuperää olevia symboleja (jotka myöhemmin tulkittiin kristillisen perinteen mukaan).
 
 Kellotorni on rakennettu barokkityylisesti 1800-luvulla.

Alttarin yläpuolella oleva patsas ristiinnaulitsemisesta on alunperin ollut kuoron sisäänkäynnin yläpuolella, kuoron erottavan kotelon vieressä. Motiivi on voittoisa taivaallinen kuningas. Luultavasti 1500-luvulta.
Kirkon katosta on ripustettu myös vene, jonka merikapteeni Waenerberg lahjoitti 1840-luvulla

Lähde Sipoon suomenkielinen seurakunta