Ainolan joulu

Viikon kuva 49/19, Ainolan kattokruunu

Kotimuseo Ainolassa järjestetään erilaisia teemapäiviä. Tällä viikolla kerrottiin Ainolan joulusta. Joulu oli Sibeliuksen perheelle tärkeä ja iloinen juhla. Siihen kuului laulua ja leikkejä.

Joulupöydässä oli kinkkua ja oman puutarhan sadosta valmistettuja ruokia. Perinteisiä laatikkoruokia ei pöytään kuulunut. Kaikki jouluruoat valmisti Helmi Vainikainen, joka oli perheen apulaisena ja kokkina 60 vuotta.

Jo tuli tupahan joulu
Juhla korkea kotihin
Pyhä paras pöydän päähän
Pala pirtissä päreinen
kolmihaara kynttiläinen
valo valkea valaiset.
Sydänsoppehen sytytä
Jouluiloa joukoille
Ainolan asujaimille
alle kuulun kurkihirren
alle kaunihin katoksen

Juhani Ahon tervehdys Aholasta Ainolaan 1905


Ainola on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo ja ainutlaatuinen osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä Järvenpäässä, Tuusulanjärven rantamaisemissa.  Se valmistui vuonna 1904 ja oli Jean (1865-1957) ja Aino Sibeliuksen (1871-1969) ja heidän perheensä koti 65 vuoden ajan.
Sibeliusten tyttäret myivät vanhempiensa kodin Suomen valtiolle vuonna 1972 tarkoituksena sen ylläpitäminen ja säilyttäminen museona.  Museotoiminta alkoi Ainolassa vuonna 1974. Ainola on nykyisin yksi Museoviraston alaisista erikoismuseoista, ja sen museotoiminnasta vastaa Ainolasäätiö.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön taiteilijakodeista Ainolan lisäksi ovat nykyisin yleisölle avoinna myös mm. Juhani Ahon Ahola, Pekka Halosen Halosenniemi sekä J.H. Erkon Erkkola sekä Eero Järnefeltin perheen koti, Suviranta.
Vierailu alkuperäisessä asussa säilytetyssä Ainolassa on ainutlaatuinen aikamatka viime vuosisadan kotikulttuuriin, musiikin ja kuvataiteen maailmaan. Ainolaa ympäröivä luonto, Aino Sibeliuksen suunnittelema laaja koriste- ja hyötypuutarha sekä pihapiiriin kuuluvat ulkorakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Puutarhassa sijaitsee myös  Jean ja Aino Sibeliuksen hauta.

ainola.fi

Himmeli

Oljesta tehty himmeli Ainolassa Järvenpäässä

Himmeli on kaunis joulun ajan koriste. Tai miksei koko vuodenkin, himmeleitä kun on hieman hankala varastoida minnekään.

Perinteisiä olkihimmeleitä näkee enää todella harvoin, mutta nykypäivän sovellus on muovipilleitä tehty versio.

Ihastuin joku vuosi sitten Pentikin metallista tehtyy himmeliin. Nyt se on ikkunani edessä ympäri vuoden. Himmeliin saa tuikkukynttillän palamaan ja siinä on kristalleja.

Pentikin Tuisku-himmeli metallista



Himmeli on tavallisesti oljista tehty katosta riippuva koriste-esine.[1] Nimi himmeli tulee germaanisten kielten sanasta Himmel (taivas). Paikoin himmeliä on kutsuttu Suomessa myös olkikruunuksi. Perinteinen himmeli tehdään viljakasvin hyvin valikoiduista oljista pujottamalla lanka korrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos. Moderni himmeli voidaan tehdä myös esimerkiksi pilleistä ja siimasta.
Himmelin peruselementtejä ovat pyramidi ja oktaedri eli kahdeksansivuinen tahokas. Yksinkertaisin himmeli koostuu yhdestä isosta peruskuviosta ja kuudesta siihen kiinnitetystä pienemmästä kuviosta. Himmelit ovat yleensä pyörähdyssymmetrisiä ja ne ripustetaan ylimmästä pisteestään ohuen ompelulangan varaan kattoon. Himmeli pyörii lievässä ilmavirtauksessa. Nykyisin himmeliä pidetään esillä yleensä joulun aikaan, mutta ennen sitä pidettiin hyvän sadon takaavana onnenkaluna. Lisäksi ennen uskottiin koon voimaan: sato oli sitä parempi mitä suurempi himmeli oli.[2]
Himmelit ovat tunnettuja Suomen lisäksi Keski-Euroopassa, mutta ne levisivät Suomeen Ruotsista. Himmeleitä on käytetty koristeina Suomessa erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle.[3]

Wikipedia

Joulukorttipajan valmistelua

Pidän maanantaina meidän kerhohuoneella Järvenpäässä joulukorttipajan talon asukkaille.

Tässä korttimalleja, joita teemme ohjatusti. Kaikkiin tulee leimailua, lähinnä joulutoivotuksia, mutta myös muita koristeluja haluttaessa. Muuten olen yrittänyt ottaa mukaan erilaisia tekniikoita.

Kortteja voi koristella oman maun mukaan. Nämä on pelkkiä malleja.