Rantapuiston salavat

Viikon kuva 29 38 Terijoensalavien latvat

Meillä on Järvenpään keskustassa varsin hieno puisto, jossa riittää tekemistä ja katsottavaa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Puiston rajautuu etelässä Tervanokan uimarantaan ja pohjoisessa päässä on Huili-ravintola. Väliin mahtuu jos jonkinmoista liikuntapaikkaa ja picnic-pöytää ja runsaasti penkkejä.

Erityisesti pidän vanhoista ja tuuheista terijoensalavista, jotka hallitsevat näkymään puiston eteläosassa. Yksittäinen puu on kaunis, niin myös puiden rykelmä. Tänä syksynä osa puista on tarkoitus kaataa, koska ne ovat jo vanhoja ja huonokuntoisia. Tilalle saamme uusia taimia.

Terijoensalavia ilta-auringossa

Sipoon kirkko

Sipoon kirkko ilta-auringossa

Sipoon kirkko näkyy hienosti kauas ja on myös dronella kuvattuna aivan mahtavan kaunis. Eipä tullut etäkuvia otettua, eikä kurkottamalla ylettynyt korkeuksiin, joten napattiin muutama kuva ihan maan pinnalta.

Sipoon kirkko on Theodor Deckerin suunnittelema punatiilinen kirkkorakennus Sipoossa. Kirkko edustaa arkkitehtuuriltaan uusgotiikkaa, ja se on vihitty käyttöön vuonna 1885.
Sipoon vanha kirkko alkoi käydä pieneksi seurakunnan kasvaessa 1800-luvulla. Sen pelättiin myös sortuvan, joten uutta kirkkoa alettiin suunnitella Tiilimäelle, joka oli aiemmin toiminut hautausmaana ja kirkon torppareiden laidunmaana. Suomen senaatti vahvisti uuden kirkon piirustukset 1882. Kirkkoa rakennettiin päivätöinä vuosina 1883-1885, ja se vihittiin käyttöön neljäntenä adventtina 20. joulukuuta 1885. Kirkossa ei tuolloin vielä ollut urkuja, joten vihkitilaisuuden virsiä säesti osa Uudenmaan pataljoonansoittokuntaa.
Messukasukat, kaksi messinkikruunua ja molemmat kirkonkellot tuotiin vanhasta kirkosta. Alttaritaulukseen kirkko sai vuonna 1892 Alexandra Frosterus-Såltinin tekemän jäljennöksen tanskalaisen kirkkomaalarin K. H. Blochin taulusta Tulkaa minun tyköni. Kirkon ensimmäiset urut hankittiin vuonna 1890 Uudestakaupungista. Nykyiset urut ovat vuodelta 1951, ja ne olivat ensimmäiset uusbarokkiset urut Suomessa.
Kirkko korjattiin 50 vuotta valmistumisensa jälkeen, ja tuolloin aiemmin avoin alttariseinä muurattiin umpeen uuden lämmityshormiston peittämiseksi. Kaminoiden jäljiltä nokeentunut kirkkosali maalattiin vaaleanharmaaksi. Vuonna 2001kirkkoon asennettiin maalämpö, ja alttariseinä voitiin palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Kirkkosali maalattiin alkuperäisen kaltaiseksi.

Lähde: Sipoon suomalainen seurakunta

Sipoossa tuli konkreettisesti pyörittyä, kun joka puolella on liikenneympyröitä. Hauskimmat oli porkkanoilla ja seuraava ympyrä pupunkorvilla koristeltu. Harmi, kun ei tullut otettua kuvaa.

Sipoon vanha kirkko

Viikon kuva 19 37

Sattuipa kiva ilta-aurinko, kun ajelin Sipoon suunnalla. Siellä on kaksi upeaa kirkkoa.


Sipoon Vanha kirkko, eli Pyhän Sigfridin kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä keskiaikaisessa muodossaan säilyneistä Suomen keskiaikaisista kirkoista.
Kesäkuukausien aikana seurakunta järjestää sunnuntaisin messun kirkossa Sipoon kirkon sijaan. Vain konfirmaatiomessut vietetään Sipoon kirkossa. Se on myös suosittu hää- ja konserttikirkko. Kesällä kirkossa vierailevat tuhannet turistit.
Kirkko on rakennettu 1500-luvun puolivälissä, paikkaan jossa oli aikaisemmin puukirkko. Rakentajina toimivat saksalaiset tai mahdollisesti hollantilaiset kirkonrakentajat.
Kirkko on rakennettu tyypilliseen keskiaikaiseen mannermaiseen tapaan. Holveja koristavat yksinkertaiset keskiakaiset  maalaukset. Niissä on myös pakanallista alkuperää olevia symboleja (jotka myöhemmin tulkittiin kristillisen perinteen mukaan).
 
 Kellotorni on rakennettu barokkityylisesti 1800-luvulla.

Alttarin yläpuolella oleva patsas ristiinnaulitsemisesta on alunperin ollut kuoron sisäänkäynnin yläpuolella, kuoron erottavan kotelon vieressä. Motiivi on voittoisa taivaallinen kuningas. Luultavasti 1500-luvulta.
Kirkon katosta on ripustettu myös vene, jonka merikapteeni Waenerberg lahjoitti 1840-luvulla

Lähde Sipoon suomenkielinen seurakunta

Voihan tolppa!

Viikon kuva 19 35

Sähkötolpat kertovat vanhaa tarinaa maaseudulta ja miksei kaupungeistakin. Pienenä oli jännä seurata, kun sähkömiehet kiipesivät tolppaan isoilla ja kömpelöillä tolppakengillään. Ei näyttänyt hirmu näppärältä, saati turvalliselta.

Sähkötolpat on edelleen suosittuja puutarharakentamisessa, vaikka niitä ei ole saanut vuosiin myydä yksityishenkilöille. Puu on käsitelty myrkyllisillä aineilla ja siitä aiheutuu syöpävaara ihokosketuksessa. Tuntuu hurjalta, että aiemmin näitä näkyi yhdessä jos toisessakin kukkapenkissä ja jopa hiekkalaatikoita ympäröimässä.

Muistan kuinka isäni kertoi joskus ajaneensa moottoripyörällä mutkaisilla pikkuteillä sähköjohtoja seuraillen. Silloin näkin, miten seuraava mutka kääntyi. Siitä taitaa olla erinäisiä vuosikymmeniä aikaa!

Kuva on otettu Mäntsälästä